Äitiyslaki

Kansalaisaloite, joka parantaa naisparien lasten oikeudellista asemaa. Mahdollistaa toisen äidin vanhemmuuden varmistamisen jo äitiysneuvolassa ennen lapsen syntymää.

Tähtää lasten väliseen tasa-arvoon: isät voivat tunnustaa isyytensä neuvolassa jo vuodenvaihteesta alkaen.

YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukainen.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Mikä äitiyslaki?

Äitiyslaki mahdollistaisi sen, että naisparille hedelmöityshoidoilla syntyvä lapsen oikeudellisen asema olisi selvä heti lapsen syntymästä lähtien. Lapsen toinen äiti voisi tunnustaa lapsen omakseen, jos raskaus on alkanut hedelmöityshoitoklinikalla parin yhteisestä suostumuksesta. Tunnustus otettaisiin vastaan samoin kuin isyyden tunnustaminen. Tunnustaminen olisi mahdollista ainoastaan silloin kun lapselle ei voida vahvistaa isää.

Miten nykyään toimitaan?

Nykyisin vanhemmuus voidaan vahvistaa naisparin perheessä vasta lapsen synnyttyä perheen sisäisellä adoptiolla, joka saattaa viedä aikaa jopa puoli vuotta. Tämän ajan lapsen oikeudellinen asema on epäselvä. Esimerkiksi vanhempien eron, erimielisyyden tai kuoleman takia adoptio saattaa jäädä toteutumatta. Sen seurauksena lapsen oikeus tavata molempia vanhempiaan ei välttämättä toteudu, eikä lapsi saa oikeutta elatukseen molemmilta vanhemmiltaan. Turhat adoptioprosessit tuhlaavat kuntien ja käräjäoikeuksien resursseja.

Viedäänkö lapselta isä?

Äitiyslain mahdollistama tunnustamismenettely koskisi vain lapsia, jotka ovat saaneet alkunsa hedelmöityshoitoklinikalla siten, että siittiöiden luovuttaja on kieltänyt mahdollisuuden isyytensä vahvistamiseen. Nykytilanteessa näillä lapsilla ei syntyessään ole kuin yksi vanhempi, eikä heille nykyäänkään voida vahvistaa isää. Äitiyslaki ei siis veisi yhdeltäkään isäksi haluavalta mieheltä oikeutta isyyteen eikä lapselta oikeutta isään. Se ainoastaan turvaisi syntyvän lapsen oikeudellisen aseman silloin, kun hänellä on alusta asti kaksi äitiä eikä isyyttä voida vahvistaa.

Siittiöiden luovuttaja voi äitiyslaista riippumatta edelleen pitää itsellään oikeuden isyyden tunnustamiseen, mikäli näin haluaa. Tällöin lapsen isyys voidaan vahvistaa lastenvalvojan luona tai oikeusteitse joko isän, synnyttävän äidin tai lapsen hakemuksesta lapsen syntymän jälkeen, eivätkä nämä perheet voi käyttää äitiyslaissa säädettyä mahdollisuutta toisen äidin vanhemmuuden tunnustamiseen.

Mitä hyötyä äitiyslaista on?

Äitiyslaki selkiyttää lapsen oikeudellisen aseman syntymästä asti. Jos lapsen vanhemmat eroavat raskausaikana, äitiyslaki turvaa lapsen oikeuden elatukseen ja perintöön myös toiselta vanhemmaltaan sekä antaa lapselle oikeuden tavata toista vanhempaansa. Se myös turvaa lapsen tilanteen, jos toinen vanhemmista kuolee raskauden aikana tai synnytyksessä.

Äitiyslaki säästää myös yhteiskunnan resursseja, kun naisparit eivät enää joudu läpikäymään turhaa perheen sisäisen adoption prosessia selvissä tilanteissa. Tämä säästää niin kuntien adoptioneuvojien kuin käräjäoikeuksienkin työtä, sillä nykytilanteessa sisäistä adoptiota on haettava erikseen käräjäoikeudelta ja sitä varten on käytävä erillinen adoptioneuvonta.

Miksi äitiyslaki on lapsen etu?

Lapsen etu on, että hänellä on turvatut perhesuhteet heti syntymästään lähtien. Lapsen aseman epäselvyys tuo lisähaasteita vanhemmille ja vaikeuttaa lapsen asioiden hoitamista siihen asti, kunnes sisäinen adoptio on tehty. Tähän saattaa pahimmassa tapauksessa mennä puolikin vuotta lapsen syntymästä.

Äitiyslain myötä naispareille syntyvät lapset ovat tasa-arvoisessa asemassa eri sukupuolta olevien avoparien lasten kanssa: molemmissa tapauksissa vanhemmuus voidaan tunnustaa jo neuvolakäyntien aikana.

Äitiyslaki turvaa lapsen tosiasialliset perhesuhteet alusta asti ja on siten myös YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukainen. Lapsen oikeuksien sopimuksen 2. artikla kieltää lapsen syrjinnän hänen vanhempiensa ominaisuuksien vuoksi. Vanhempien sukupuoli ei saa vaarantaa lapsen oikeudellista asemaa.

Miksi ei vanhemmuuslaki?

Tulevaisuudessa olisi järkevämpää säätää yksi vanhemmuuslaki erillisten isyys- ja äitiyslakien sijasta. Vanhemmuuslaissa olisi mahdollista huomioida myös transsukupuolisten ja sukupuoleltaan moninaisten vanhempien tarpeet erillislakeja paremmin. Vanhemmuuslain säätäminen vaatisi kuitenkin laajapohjaisen valmistelun, jonka täytyisi käynnistyä hallituksen aloitteesta.

Oikeusministeriön alkuvuodesta 2015 valmistelema esitysluonnos äitiyslaiksi pohjautuu lakia valmistelleen työryhmän tekemille kompromisseille, mikä jättää ratkaisematta useita sateenkaariperheiden ja transihmisten vanhemmuuteen liittyviä kysymyksiä. Nämäkin kysymykset jäävät tulevaisuudessa ratkaistaviksi.

Kansalaisaloite äitiyslaista ei esitä vanhemmuuslain säätämistä eikä äitiyslain laajentamista, koska kummankaan muutoksen perusteelliseen valmisteluun ei yksittäisillä kansalaisilla ja kansalaisjärjestöillä ole mahdollisuutta. Sen sijaan kansalaisaloite esittää äitiyslain säätämistä täsmälleen valmistellussa muodossa, koska laajapohjaisesti valmistellun esityksen hyväksymiseen eduskunnassa on todelliset edellytykset.

Tavoitteena on, että äitiyslaki on Suomen historian toinen laki, joka vahvistetaan laiksi kansalaisten aloitteesta.

Allekirjoita ja kerro aloitteesta eteenpäin!

Aloitteen vireillepano

Kansalaisaloitteen on laittanut vireille joukko kansalaisia, jotka toimivat perhe- ja ihmisoikeusjärjestöjen johtotehtävissä. Aloitteen ovat laittaneet vireille Maria Kaisa Aula, Frank Johansson, Eija Koivuranta, Ulla Siimes, Juha Jämsä, Anna Moring, Pauliina Lehtinen, Panu Mäenpää, Petri Janhunen, Harri Kokko, Noora Kalpio, Aaro Horsma, Fredrika Biström ja Janne Hälinen.

Aloitetta tukemassa